Ajankohtaista: AURINKO JA KUU -taidenäyttely: Galleria Tori, Tampere 4.-31.8.2011

Kulttuuri-iltapäivä Keskus Galleriassa

Edellisten Kulttuuri-iltapäivien haastattelut ja aiheet

Launtaina 24.4.2010 klo 15-16 Kulttuuri-iltapäivän haastattelijana Timo-Olavi Jalkanen.
	Dave "Isokynä" Lindholm on Helsingissä syntynyt muusikko ja lauluntekijä, joka muutti Tampereelle 80-luvun alussa. Lindholm on tehnyt ainutlaatuisen vuosikymmeniä kestäneen uran suomalaisen rockblues-musiikin historiassa. Hän on levyttänyt sekä suomeksi, että englanniksi omilla ja kymmenien muiden artistien levyillä. Lindholmin tunnettuja kappaleita ovat Pieni ja hento ote, Jazzikansa tulee, Sitähän se kaikki on, Kaikki menee seinään, Joo, joo, mä rakastan sua ja Annan kitaran laulaa vaan. Hastattelussa Lindholm kertoo "Isokynä" -lisänimen historian, sekä muistelee musiikkiuraansa, mm. vuoden 2002 Juicen, Remun ja Daven yhteiskeikkakiertuetta. Hän esittää myös oman klasskikkokappaleensa kitararasäestyksellään.
	Olli Joki on Hämeenlinnassa syntynyt, Tampereella asuva taiteilija, joka keskittyy maalauksiin ja serigrafioihin. Hänen teoksistaan on julkaistu useita taidekirjoja. Kulttuuri-iltapäivässä hän kertoo elämästään taiteen keskellä. Pariisi  on ollut Olli Joen innoituksen lähde 1970 luvulta alkaen. Sen bistrot, katukahvilat, teatterien lämpiöt ja hämyisät kujat ihmistyyppeineen ovat siirtyneet teoksiin vuosien varrella. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Pariisissa oli Modern Art Gallery'ssa vuonna 1992. Ranskalainen 1915  perustettu akateeminen järjestö Art, Sciences et Lettres antoi hopeisen, arvoasteikossa toiseksi korkeimman mitalin Olli Joelle hänen ansioistaan ranskalaisen elämän, kulttuurin ja maiseman kuvaajana. Tunnettuja mitalin saajia ovat mm. Yéhudi Menuhin ja akateemikko Sacha Guitry.
	Mitä on akvatinta, fotogravyyri tai vaikkapa taiteilijan teoksen alakulmaan tekemä merkintä T.P.l'a. Taidegafiikassa on lukuisia termejä, joiden merkitystä ei kovinkaan yleisesti tunneta. Tässä esityksessä käydään läpi  keskeisimmät grafiikan tekniikat konkreettisesten, eri taiteilijoiden teosten kautta. Samalla avataan muitakin termejä, kuten esimerkiksi mitä on happovapaa paperi, sekä mikä on sen merkitys teoksessa sekä paspartuuripahvissa, ja miksi taidenäyttelyn avajaiset ovat yhtä kuin vernissage (vernissalla siveleminen). Teosten valonkestoa esitellään aina valokuvista, pigmenttiväritulosteisiin, UV-tulosteisiin, serigrafioihin ja paspiksiin asti. Kokonaisvaltaisen, tiiviin ja yleistajuisen taiteen käsitteiden kertaustuokion pitää Timo-Olavi Jalkanen. Esillä on kymmenien taiteilijoiden eri tekniikoilla toteutettua grafiikkaa.

Launtaina 10.4.2010 klo 15-16 Kulttuuri-iltapäivän haastattelijana  Mikko Närhi
	Muusikko, lauluntekijä ja taiteilija Joe Vestich syntyi USA:ssa North Michiganissa. Hän asui pitkään Pittsburghissa, jossa yli 100 vuotta sitten Kroatiasta "Amerikan kultamaahan" saapunut suku eleli suomalaisten siirtolaisten kanssa. Vestich saapui Suomeen ensi kerran 1986 vaihto-oppilaaksi. Tamperen yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuurihistoriaa opiskellut mies on Tampereella paremmin tunnettu muusikkona ja myös pikkutarkkana suuria seinämaalauksia toteuttavana taiteilijana (kuvassa taustalla keskeneräinen teos). Hän on tehnyt musiikkia yhteistyössä  mm. Dave Lindholmin ja Heikki Silvennoisen kanssa. Hastattelussa Vestich kertoo elämästään, sekä suomalaisen ja amerikkalaisen maailman eroista.  Hän esittää myös tekemänsä laulun kitarasäestyksellään.
	Teatterinjohtaja Panu Raipia luotsaa Tampereen Komediateatteria. Hän on myös Suomen Teatteriopiston rehtori. Vaikka Tampereella oli korkeatasoisia laitos- ja harrastajateattereja ennestäänkin, nostivat Raipiat Tampereen Komediateatterin suosittujen teattereiden eturiviin. Haastattelussa Raipia kertoo elämästä teatterin kulissien takana sekä niiden edessä.
	Taiteilija Johannes Heinonen nousi kohun keskipisteeseen vuonna 2006, kun Kouvolan kaupunki peruutti sovitun Tarja Halonen satiirilla -näyttelyn, jonka julisteessa maalaus Äiti aurinkoinen oli saanut Stalinin ("Isä aurinkoisen") viikset. Kouvolan sensuroima näyttely nosti suuren mediakohun taiteen, satiirin ja politiikan suhteesta. Myös viime talvena Heinonen joutui Lenin- museossa Tampereella sanaharkkaan kokoomusnuorten kanssa Talvisota-töistään. Haastattelussa Heinonen kertoo taiteestaan, ajatuksistaan ja näyttelyjä saatelleesta mediakohusta. Esillä on joukko Heinosen maalauksia.

Lauantaina 20.3.2010 klo 15-16 Kulttuuri-iltapäivän haastattelijana Timo-Olavi Jalkanen
	Pertti "Veltto" Virtanen on psykologi, hypnologi, rock-muusikko, kansanedustaja  kulttuurin monitoimimies. Hän on omalla tyylillään esittänyt monenlaista musiikkia ja tuottanut useita  musiikkialbumeita, sekä kirjoittanut useita kirjoja sekä näytelmiä. Hän oli presidenttiehdokkaana vuonna 1994. Haastattelussa Virtanen muistelee mennyttä aikaa mm. Juice Leskisen, Mikko Alatalon ja Harri Rinteen kanssa. Lisäksi hän esittää kitaransäestyksellään kohua nostattaneen Hottentotti -lastenlaulun.
	Laila Halme on muusikko, Suomen kevyen musiikin grand lady. Hänen suosittuja kappaileita olivat mm. Tuuli viedä saa, Begin the Beuine ja Surujen kitara. Oheisen valokuvan pieni mustavalko TV-kuva on Euroviisuista vuodelta 1963. Suomea edustanut laulajatar Halme esitti kappaleen Muistojeni laulu. Pisteitä maamme edustuskappale ei kuitenkaan saanut ensimmäistäkään. Mutta Suomen lohdutukseksi myös Ruotsin esitys En gång i Stockholm jäi nollille. Toki myös Alankomaiden ja Norjan kappaleet jäivät pisteittä. Haastattelussa Halme kertoo pitkästä urastaan musiikin parissa ja sen aikana tapaamistaan mielenkiintoisista ihmisistä.
	Matti Heinivaho on muusikko, musiikkineuvos ja Suomen kevyen musiikin grand-old-man. Hän on levyttänyt lukuisia aikansa hittejä. Hänen läpimurtolevytyksensä oli vuonna 1960 julkaistu Tunturin juurella (Red river valley), josta tuli vuoden toiseksi suosituin kappale Mauno Kuusiston levytyksen Kertokaa se hänelle jälkeen. Muita tunnettuja Heinivahon kappaleita ovat mm. Lännen tie ja Arosusi (For a Few Dollars More). - Olen ensimmäisiä vibrafonin soittajia Suomessa. Soitin sitä vuosia  kaupunginorkesterissa, mutta kyllä jazzin sotto on se, joka saa hyvälle mielelle, hän toteaa.    Heinivaho toimi myös tuottajana ja ohjaajana TV2:ssa, toimittaen yli 1000 musiikkiohjelmaa ja TV- dokumenttia. Heinivaho kertoo pitkästä urastaan musiikin parissa ja sen aikana tapaamistaan mielenkiintoisista ihmisistä.
	Gallerianäyttelyn taiteilija on Sari Haapaniemi Vaasasta. Galleristi Pauliina Keskinenen (kuvassa) esittelee taiteilijan palettiveitsellä toteutettuja kerroksellisia ja värikylläisiä teoksia. Niissä esiintyy mm. maisemia, henkilöaiheita, soittajia ja unikoita. Näyttelyteokset ovat esillä 10.4.2010 saakka.

	Näyttelijä Esko Kovero on tunnettu erityisesti Salatut elämät- TV-sarjan Ismo Laitela -roolistaan, jossa hän on näytellyt sarjan alusta lähtien vuodesta 1999. Teatterkiorkeakoulusta Kovero valmistui teatteritaiteen maisteriksi 1983. Elokuvarooleja hänellä on ollut mm. Talvisota ja Sadetanssi -elokuvissa. Hänet tunnetaan myös mm. Soneran saunanlämmittäjän, sekä Oululaisen ruisleivän tuhlaajapojan hahmoista televisiomainoksissa 1990-luvulla.     Ennen vapaan näyttelijän uraa Kovero työskenteli teattereissa Vaasassa, Turussa ja Tampereella. Myös viime vuosina hän on ollut vierailijana useissa teatteriesityksissä, mm Lempäälän 1918 -produktiossa Tällä hetkellä hänellä on rooli Riihimäen teatterin Potenssia ikä kaikki -näytelmässä.     Haastattelussa hän kertoo mm. teatterityön ja TV-työn eroista, ja Ismon roolin vaikutuksesta ihmisten mielikuviin, sekä siitä onko hänellä kaipuuta muihin rooleihin.
	Lassi Saressalo on filosofian tohtori, dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri. Hänen uusin kirjansa Pois Suomesta! kertoo Suomen historian karkotuksista ja vainoista. Mielipidepakolaisuus on tuttua siis Suomessakin. Isänmaallisten tavoitteiden vuoksi kotimaastaan on paettu, lähdetty karkotusten, ihmiskaappausten, kylien hävittämisien, raiskauksien tai orjuuttamisen seurauksena, niin Ruotsi-Suomen, Venäjän vallan, kuin myös Suomen itsenäisyyden aikana.     Kirjan sanoma voidaan tiivistää toteamalla, että tämän päivän pakolaisuus on ollut tuttua myös historian suomalaisille. Siksi oman menneisyyden ilmiöiden tunteminen antaa mahdollisuuden ymmärtää nykypäivää.     Haastattelussa Saressalo kertoo kirjastaan ja sen synnystä.
	Timo-Olavi Jalkanen tunnetaan valokuvataiteilijana, vaikka on myös toimittaja. Hänen Keskus Gallerian näyttelynsä on tunteellinen: Yksinäinen hahmo seisoo selin kalliolla katsellen meren usvaa. Lokki nousee siivilleen ja lentää pois sumuista saarta kohti. Ihmishahmot kulkevat meren suuntaan. Purjelaiva matkaa poispäin. Näyttely on pakopaikka tämän ajan myllerrysten keskeltä.    - Mentaali minimalismi on termi, jolla olen vuosia kuvannut taidettani. Tämä näyttely on sitä enemmän kuin yksikään edellinen. Lähes kaikki teokset ovat sumuisia, harmaasävyisiä. Sumu peittää nykyajan ja tekee teemoista iättömiä. Teosten pienet elementit aktivoivat katsojan omia muistijälkiä, jolloin tunne on omaehtoinen. Teokset toimivat peileinä katsojan omaan mieleen, kuvailee Jalkanen.    Näkymät ovat mereltä Helsingistä ja Yyteristä, sekä Pyhäjärven rannasta Tampereelta. Esillä on kankaalle toteutettua valokuvataidetta, akvarelli- /lyijykynätöitä sekä grafiikkaa.    - Kyllä tämä aika on synnyttänyt tämän näyttelyn. Se kuvastaa kaihoa ehyempään, yksinkertaisempaan ja turvallisempaan maailmaan, kertoo Jalkanen.
	Pia Feinik on taidemaalari ja taidegraafikko. Keskus Gallerian näyttelyn teokset ovat akvarelleja, joiden teemat ovat syntyneet aineettomuudesta.     - Teokseni ovat kuvauksia pyhyydestä ja äärettömyydestä, merkityksellisten paikkojen hengestä. Olen teoksissani pyrkinyt tavoittamaan jotain sellaista mitä ei voi saavuttaa ihmisen kehon rajallisuudessa, mutta ajatuksen siivin kyllä, Feinik kertoo.    Hänen teostensa värimaailma rakentuu ohuen ohuista päällekkäisistä kerroksista jolloin näkymätön muuttuu vähitellen näkyväksi. Muodoista on löydettävissä jatkumo, eräänlainen polku teoksesta toiseen. Ne muuttuvat ja mukautuvat ja saavat näin koko ajan uusia merkityksiä.     - Maalausprosessi on minulle kuin vuorovaikutteinen rituaali, jossa muoto antaa minulle viitteitä itsestään ja väri hivuttautuu tajuntaan. Kyse on katsomisesta ja ymmärtämisestä tilanteessa joka vaatii aikaa ja rauhaa, sitä ei voi hoputtaa, kuvaa Feinik.
	Mikko Närhi toimii ensimmäinen Kulttuuri-iltapäivän haastattelijana lauantaina 6.3.2010 klo 15-16. Hän on tietokirjailija, toimittaja, kustantaja, tapahtumatuottaja ja tamperelainen kulttuurialan yrittäjä. Hänen teoksensa liittyvät lähinnä kotiseutuun ja historiaan. Tunnetuimpia ovat Tampereen kasvuhistoriaan liittyvä Hervanta - Vuorenpeikkojen maa, sekä Reino-tossujen historiasta kertova Reino - lämpimiä jalkoja ja ajatuksia.    Närhin yritys (Traff Finland Oy) on julkaissut mm. Harri Istvan Mäen kirjan Siperian legioona, joka on lapsille suunnatun historiallisen/fiktiivisen kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirjan tapahtumat liittyvät Tampereen Finlaysonin historiaan ja henkilöihin. Työn alla on myös sarjakuvasarja Dahlberg, päähenkilönään Ruotsi-Suomen 1700-luvun sotilassankari. Närhi on kirjoittanut myös tamperalaisen kokoomuksen historiikin. Hän toimi Päivä Tampereella 1918 -tapahtuman tuottajana ja esitti siinä punapäällikkö Verner Lehtimäkeä (kuvassa roolinsa asepuvussa).