Perussuomalaisten kokosivun tunneli-ilmoitus Aamulehdessä 9.9.2013
Tampereen Perussuomalaiset on ostanut Aamulehdeltä koko sivun ilmoitustilan tuodakseen kaupunkilaisten tietoon sellaisia merkittäviä asioita suunnitellusta Rantaväylän tunnelista ja Ranta-Tampellan rakentamisesta, joita ei muuten ole medioissa kerrottu.

Kaupunginvaltuuston kokous jossa asiasta päätetään on 16.9.2013. Siksi toivomme myös valtuutettujen tutustuvan ilmoitukseen, sekä sen perusteena oleviin raportteihin ja asiakirjoihin.

Ilmoitus on osoitus Tampereen Perussuomalaisten huolesta Tampereen kaupungin tulevaisuudesta.

Terhi Kiemunki
puheenjohtaja
Tampereen Perussuomalaiset Ry
puh. 040 7602975
aamulehti 9.9.2013
                Perussuomalaisten kokosivun ilmoitus
Perussuomalaisten Aamulehden kokosivun
                tunneli-ilmoitus


Kuvana tässä linkissä      Pdf-tiedostona tässä
Jaa ja julkaise ilmoitusta vapaasti. Kopioi se ylläolevista linkeistä.


Aamulehden kommenttikirjoitus 9.9.2013
Oliko perussuomalaisten lehti-ilmoituksen ajoitus sattuma?

Tamperelaisen kirjoitus 9.9.2013
Perussuomalaiset: Tunneli maksaa 300 miljoonaa euroa
Perussuomalaisten tunneli-ilmoitus Aamulehden kakkososan kannessa osui lehteen, jossa kansijuttuna oli neljän demarinaisen loikkaus
tunnelin kannattajiksi. Heistä Aamulehti kirjoitti näin: Viimeinen niitti Rantaväylän tunnelin vastustajille? Neljä demaria äänestää puolesta.


 Nyt auki vapaa kommenttisivu:  www.databooks.com/tunnelikeskustelu   Kirjoita sinne!

RANTA-TAMPELLAAN JA TAMPEREEN TUNNELIHANKKEESEEN LIITTYVÄÄ TIETOA.
OSA LINKEISTÄ ON VOINUT KADOTA, NIITÄ PÄIVITETÄÄN AIKA-AJOIN.
   
KUINKA TAMPELLAN KAATOPAIKASTA NÄSIJÄRVESSÄ TULI TAMPEREEN POLIITTINEN JAKAJA
RANTA-TAMPELLASTA
RANTAVÄYLÄN TUNNELIIN

            
Teksti ja kuvat on koottu parinkymmenen ihmisen keräämistä teksti- ja kuvalinkeistä.
               
Jos huomaat virheitä, tai sinulla on linkkejä, kuvia tai lisäinformaatiota. Lähetä ne: tampella(at)meidanmaa.fi
               Timo-Olavi Jalkanen
Tampereen sää juuri nyt: tuuli, tuulen
                        hyytävyys, lämpötila, sadepilvet, reaaliaikainen
                        panoraamakuva Hotelli Ilveksen katolta ja
                        Tampereen nettikamerat
Kuorma-autoilijat jotka 50-60 -luvulla ajoivat Tampellan teollisuusjätettä "radan taakse" silloisen Myllysaaren kautta Näsijärveen eivät tienneet kippaavansa veteen vuosien 2012-2013 kuuminta Tampereen poliittisen jakautumisen laukaisijaa. Samaa järvenrantaa täytettiin lisää 70-luvulla kun valtatie 12 päätettiin toteutettiin Tampereen Porin radan pohjoispuolta seuraten Paasikiven-Kekkosentie -nimisenä. Vanha 1893 rakennettu ratasilta sai vuonna 1975 rinnalleen Näsinsillaksi nimetyn maantiesillan, jota pitkin uusi Kekkosentie kulki Tammerkosken yläjuoksun yli. Lännenpänä Särkänniemen kohdalla tien nimi muuttui Paasikiventieksi. Järvenrannan täyttö jatkui vielä 90-luvulla kun valtatie 12 levitettiin nelikaistaiseksi rakentamalla paikalle toinen rinnakkainen maantiesilta, josta Tampereen kaupungin lehdistötiedote kertoi vuonna 1997: "Näsinsilta II on valmis".  Tuo Tampereen rantaväylä -nimellä tunnettu tieosuus on ollut samanlainen siis noin 15 vuotta.

Nyt suunnitellaan 2,3 km Santalahti-Naistenlahti tunnelia siltojen, radan, rantaväylän ja Tammerkosken alitse. Pääperusteluksi tunnelille on  tuon samaisen järvestä täytetyn maakaistaleen suuret rakennussuunnitelmat. Eri vuosina kaistaletta on kutsuttu Myllysaareksi ja Aspinniemeksi. Nyt sitä on alettu kutsua nimellä "Ranta-Tampella".

Nähtäväksi jää, toteutuvatko suuret suunnitelmat vai jäävätkö ne "meinattiin tehrä"-aineistoksi. Meinattiin-esimerkkejä Tampereelta löytyy: Kaupunki ja valtio puskivat  40-60-luvulla vuosikymmenien ajan suunnitelmaa rakentaa Pyynikinharjun läpi nelikaistainen Valtakunnantie(b c). Ei sovi unohtaa Tampere-Seurankin ajamaa Raatihuoneen purkamista kauppakorttelin kehittämisen nimissä, eikä Pekka Paavolan ydinvoimalasuunnitelmaa Kauppiin. Vuosikymmenen kestäneen Helsingin keskustatunnelin(b c d) suunnitelutyön keskeytti Helsingin kaupungihallitus vuonna 2008 (kuvat alla).
 
Helsingin keskustatunneli Helsingin keskustatunneli Kauppalehti 9.3.2005
Mutta mikä on Ranta-Tampella ja miten tunneli siihen liittyy?  Mennäänpä historiaan.
             Klikkaa kuvia niin näet ne suurina
Tässä 1900-luvun alun kuvassa Pajasaaressa näkyy pajan rakennus. Rautatiesilta saaren yli valmistui 1893, rata 1895. Laivan takana on silloin mantereesta erillään ollut Myllysaari.
Tässä Myllysaaren aluetta on jo täytetty ja siellä näkyy raaka-ainekasoja ja rakennus. Kuvassa on vielä vanha kaareva rautatiesilta joka muuttui kulmikkaaksi 1937.
Vuoden 1902 kartalla vuosikymmenien aikana Näsijärvestä täytetyn alueen reuna punaisella, Kekkosentie sinisellä. Rata on pysynyt paikoillaan. 
1985 avattu silta Ennen tietä
Rantaviiva on siirtynyt radan takaa enimmillään yli 200 metriä kohti pohjoista ulappaa. Vettä nykyisen täyttömaan reunan kohdalla on yli 25 metriä. Täyttömaata on siis vuosikymmenien aikana ajettu huikea määrä.


Pajan tilalle rakennettiin Näsijärven purjehdusseuran paviljonki. Kuvassa N.S.S. (Näsijärvi Segelsällskap
) paviljongin vihkiäisjuhla 30.6.1912.


Myllysaaressa oli satama sekä puutavaran ja raudan ulkovarasto. Sinne rakennettiin lentokonemoottoreiden koeasema vuonna 1936.

Kekkosentien pohjoinen Näsinsilta valmistui 1967, eteläinen nelikaistaisuuden mahdollistanut silta 1997. Purjehdusseuran paviljonki Pajasaaressa näkyy rata- ja tiesiltojen välissä.
Pursiseuran vihkiminen Myllysaari Kekkosentie ja "Ranta-Tampella"
Kartta vuodelta 1937. Aluetta on täytetty vasta vähän, niin että pienet luodot (kirjainten NÄS alla) ovat kiinni Myllysaaressa. Sillä syntyi suojainen satama.
Myllysaaren aluetta päästiin täyttämään tehokkaasti Porin radan ali johtavaa väylää pitkin. Kuvassa radan pohjoispuolella lentokonemoottorikoeasema (18) ja eteläpuolella telakka (19).
Myös tästä kuvasta näkyy kuinka paviljongin takana ollut Myllysaari on hävinnyt täyttöjen vuoksi kokonaan.
Ilman "Ranta-Tampellaa" Konepajan alue Ranta-Tampella


Näin järvi täyttyi
Se mitä nyt kutsutaan "Ranta Tampellaksi" oli 50 vuotta sitten Näsijärven aaltoja. Järvi ulottui etelässä Porin rataan asti (kuva oikealla näyttää historian). Lahti täyttyi hiljalleen yli puolen vuosisadan aikana kun Tampellan käytti sitä käsittelemättömän teollisuusjätteen kaatopaikkana valimon kuonalle, tuhkalle, rakennusjätteelle, tiilenkappaleille ja purkubetonille. Ylipäänsä kaikelle romulle, jota sen eri tuotantolaitokset aikaansaivat. Aikalaisten kertomusten mukaan alueelle haudattiin myös romuautoja ja jätetynnyreitä. Järveä täytettiin edelleen 70-luvulla Kekkosentien pohjaksi. Täyttöä jatkettiin 90-luvun loppupuolella, kun Näsinsilta II valmistui ja Kekkosentie levitettiin nelikaistaiseksi. Samaa täyttöaluetta on kartoissa kutsuttu myös Myllysaareksi ja Aspinniemeksi.
"Ranta Tampella" on täyttömaata
Ranta-Tampella täyttömaan historia


Mitä täyttömaasta kerrotaan kaupungin raporteissa?

Tutkimusten perusteella täyttömaan seassa on paljon rakennusjätettä (pääasiassa tiiltä), suuria betonin paloja, valimon kuonaa ja romumetallilevyjä. Paikoin täyttö on lähes pelkkää tuhkaa. Raportissa entisen Tampellan työntekijän Lasse Kokon kerrotaan muistelleen:
  "Piipusta ajettii nuahoukse jälkeen kaikki tuhkat vetee raakasti ja noet Näsijärvee nykysen Paasikiventiän kohralle. Sitte tuli ympäristöihmiset sanoon, että ei tollai saa tehrä mutta sitte ku tuli se varsinainen terveyslautakunta niin siihen oli jo ajettu järvee hiakkaa tuhan päälle".

Koska nykyinen rantaviiva sijaitsee parin sadan metrin päässä alkuperäisestä Näsijärven rannasta, vettä alueen reunassa on noin 20 metriä.  Vesistön maatäytön paksuuden on arvioitu olevan enimmillään 25 metriä. Täytön kokonaistilavuudeksi on yhdessä raportissa arvioitu 350 000 m3

Täytön alla on paikoin - lähinnä niemen itäpäässä - 2 ... 8 metriä savista silttiä tai laihaa savea oleva koheesiomaakerros. Saven alla on moreenia. Täytemaa sisältää vaihtelevasti karkeaa louhetta ja silttistä täytemaata. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan on todennäköistä, että raskas louhetäyte on syrjäyttänyt painuessaan vain löyhemmät liejuiset silttikerrokset.

Täytetyn alueen edustalla Näsijärven pohjassa tavataan pehmeitä lieju- ja savikerroksia. Pehmeän pohjasedimenttikerroksen paksuus vaihtelee 1 ... 8 metriin, ollen paksuimmillaan alueen itäpäässä ja ohuimmillaan alueen länsipäässä Em. erittäin pehmeän kerroksen alla on pehmeä, mutta selvästi kiinteämpi savi-/silttikerros, joka on paksuimmillaan n. 7 ... 9 metriä. Saven alla
on moreenia

Poistettavien maamassojen määrä on 150 00 - 200 000 m3.  20 000 - 30 000 m3 tulee puhdistaa pilaantuneesta maasta aiheutuvien terveysriskien perusteella.
Loppu poistettava
maa-aines (osittain pilaantunut ja jätettä sisältävä) joudutaan kaivamaan rakennusten ja pysäköintihallien alta.

Ylläolevat tiedot ovat peräisin Tampereen kaupungin raporteista:
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5slBikvqO/Ranta-Tampella_pilaantuneisuuden_ja_puhdistustarpeen_arviointi_100701.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5kesXE8im/RanTam_090930_maaperan_ja_pohjasedimenttien_haittaaineselvitys.pdf.1
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5ibTabCzV/Ranta-Tampellan_alueen_taytto_Aspinniemen_itapuolelle.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5y6jaKVjb/Ranta-Tampella_Soukkapuisto_maaperan_haitta-ainetutkimus_Vaihe_2.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5wXS9x5jg/asemakaavaselostus8333.pdf

Alueelle on haudattu kemikaali- ja jäteöljytynnyreitä
Parikymmentä vuotta Tampellan konepajassa
1970-luvulta alkaen työskennellyt Paul Grönlund  kertoo vuonna 2013, että paikalle on haudattu runsaasti myös kemikaalitynnyreitä:
  "Valimossa valurautakappaleiden puhdistukseen käytettiin "kenkliiniä". Se puhdisti valuraudan huokosia myöten. Ne jotka pesi harjalla sillä valukappaleita, niistä tuli hulluja. Yksikin nuuhkaisu ja se meni päähän. Siinä oli miellyttävä makee tuoksu. Kun yks kaveri lähti joululomalle, se otti sitä pienen pullon mukaan, oli sellainen huume joka vaikutti keskushermostoon.
Mun tietääkseni moni niistä kuoli siihen helvetilliseen myrkkyyn. Kenkliini-tynnyreitä upotettiin järveen vaikka kuinka paljon, samoin tynnyreitä joissa oli jäteöljyä ja jos jotakin. Sitten ne rupes rahtaa maata myrkyn päälle, ajatuksella että myrkyt on siellä kakssataaviiskyttuhattavuotta. Purjehdin Nässyllä 50-luvulta asti ja näin kuinka rantaviiva eteni ainakin sata metriä."

Kukaan ei siis tiedä mitä kaikkea maahan on haudattu yli puolen vuosisadan aikana.
Jos joku tietää mitä on "kenkliini", niin kertokaapa sähköpostilla sivun ylälaidan osoitteeseen.
("Kenkliini on todennäköisesti trikloori- tai/ja perkloorietyleeniä. Siis melko kova myrkky. Käytetty anestesiassa ja tuoksuu makealta.Isäni toi joskus sitä kotiin ollessaan hiojana Tampellassa". Näin kertoi Markku Moisio viestissään
16.9.2013.)
 

Tampellan teollisuusjätteiden kaatopaikkana toiminut alue ei siis ole suoraan rakennuskelpoista maata. Kivihiilenpoltosta syntyneiden pohja- ja lentotuhkakerrosten sekä rantamassojen luistoherkkyys on ongelma. Täytön seassa olevat suuren lohkareet ja epämääräinen romu vaikeuttaa paaluttamista. Jo koekuoppia kaivettaessa lohkareet olivat suuri ongelma. Tukeva maa alueella on kymmenien metrin syvyydessä pehmeiden kerrosten ja lohkareiden alla. Järven alkuperäinen pohjakin on siis raporttien mukaan pehmeää lieju- ja savikerrosta.

Raporttien mukaan lievästi pilaantuneen maa-aineksen ja tuhkan määrän arvioidaan olevan 10-20 miljoonaa kuutiometriä. Siis
useita miljoonia autokuormia! Lavojen koko oli 60-70-luvulla reilusti alle 10 kuutiota. Voimakkaasti pilaantuneen maa-aineksen määräksi arvioidaan 5 000-10 000 kuutiometriä.

Suomessa on tehty täyttömaalle asuinalueita, esim. Arabianranta Helsingissä. Siellä alueelta jouduttiin poistetamaan hyvin paljon saastunutta maata. Siellä täyttöön on aikanaan käytetty ylijäämämassoja sekä teollisuuden sivutuotteita, kemikaaleja ja jätteitä. Tarkkaa tietoa täyttömaiden koostumuksesta tai niiden sisältämistä aineista ei ole. Täyttöalueista ja niiden sisältämistä materiaaleista ei pidetty yllä minkäänlaista tietokantaa tai rekisteriä. Arabianrannan katuverkosto on rakennettu suurten teräsbetonikenttien varaan. Jatkuva suuri ongelma on alueen maan painuminen. Sen vuoksi esim. viemäriverkostoa on jouduttu uusimaan laskujen käännyttyä väärään suuntaan. Puistoaluetta ei ole tasattu koska se elää koko ajan.

Kaatopaikan päälle rakentamisesta on tavattoman huonoja kokemuksia. Myllupurossa purettiin taloja todella pahojen terveysongelmien vuoksi. Alakiventie 8:ssa asuneilla on oma kotisivunsa.


Raporteissa on nostettu esiin myös huoli
veden samentumisesta

Etenkin Mreal Oyj:n Takon kartonkitehdas, joka Tammerkosken alajuoksulla käyttää kosken vettä mm. prosessi- ja jäähdytysvetenään kokee erityisen haitalliseksi veden samentumisen, lisääntyvän humuksen ja raskasmetallipitoisuuden, mutta myös mahdollisen öljyn pääsyn täyttötyön johdosta pintaveteen.

Pahimmassa tapauksessa Takon kartonkitehdas joudutaan veden laadun heikkenemisen johdosta pysäyttämään ja tuote hylkäämään, jolloin tuotantokatkoksesta aiheutuu melkoisia katemenetyksiä. Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimala-alueen kallioperään on sijoitettu polttoöljyn varmuusvarastoja (2 kpl), joiden tarvitsema kompensaatiovesi otetaan Naistenlahden pohjukassa sijaitsevan imuputken kautta.

Sähkölaitoksen kannalta ongelmallisinta täyttöhankkeessa on veden samentumisen mahdolliset haittavaikutukset voimalaitoksien käyttämiselle. Samentumisesta
ja veden laadun muutoksista voi aiheutua haittaa Naistenlahden voimalaitoksen raakaveden otolle. Pahimmassa tapauksessa sähkölaitos voi joutua hankkimaan korvaavaa raakavettä muualta. Samoin samentuminen ja mahdolliset muut veden laadun muutokset voivat huonontaa öljyvarastoissa olevan öljyn laatua, pahimmassa tapauksessa jopa pilata sen. Lisäksi
samentumisesta voi aiheutua Tammerkosken vesivoimalaitosten laitteistojen vaurioitumista, käyttökeskeytyksiä ja ainakin ylimääräisiä puhdistuskustannuksia. Tammerkosken alajuoksulla on Alakoski Oy:n omistama nk. Alakosken voimala, jonka laitteistolle veden laadun samentumisesta tms. veden epäpuhtauksista voi aiheutua samanlaisia vaikutuksia kuin edellä Tampereen Sähkölaitoksenkin ylläpitämille voimaloille


Ylläolevan kertoo raportti:
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5kesXE8im/RanTam_090930_maaperan_ja_pohjasedimenttien_haittaaineselvitys.pdf.1

Ranta-Tampella nyt. Vasemmalle ulkoneva alue ja alueen keskiosa rataan saakka on täyttöä. Tiilisten rakennusten alla on vanhaa mannerta. Ranta-Tampella Näsinsillalta
Ranta-Tampellan vedenraja vuonna 2013 on kauttaaltaan muodostunut jopa 5 metriä pitkistä teräsbetonikappaleista, ylijäämäbetonista, asfalttjäämistä ja lohkareista
Ranta-Tampella nyt Ranta-Tampella Näsinsillalta Ranta-Tampella terasbetoni Ranta-Tampellan terasbetonia
ranta-Tampella terasbetoni3
Teräsbetonikappaleita Ranta-tampellan rannassa

Ranta-Tampellan rakennussuunnitelma: Uusi "pilvenpiirtäjäsaari" Näsijärven rantaan


Kuva: Kun Näsinsiltojen ali
saavutaan Ranta-Tampellaan, liikennemerkki  "Pysäköinti
sallittu vain YIT:n luvalla" kertoo kenelle alue kuuluu.
Kekkosentien pohjan omistaa kaupunki, radan liikennevirasto, koko rakentamiseen suunnitellun maapohjan omistaa YIT. Pankkikuplan puhjettua vuonna 1991 Suomen Pankki otti SKOP:n omistuksessa olleen Tampellan, perustamansa sijoitusyhtiö Spondan haltuun. Tontin omistus siirtyi Spondan ja YIT:n yhteisyritykselle Exofennica Oy:lle, jonka YIT osti 1997 saaden silloin koko Tampellan alueen,  täyttömaat mukaanlukien omistukseensa. Nyt tilannetta ollaan muuttamassa Tampereen kaupungin ja YIT:n välisellä maanvaihtokirjalla. Ilman sitä Tampereen kaupunki ei siis omista nyt rakennettavaksi suunniteltua maata alueella.

Radassa kiinni oleva alue on sovittu jäävän YIT:n omistukseen ja rakentamiseen. Se on täyttömaan osalta helpompaa rakentaa, koska r
adanvarren alueen itä ja länsipää eivät ole entistä järvenpohjaa. Siellä täyttöä on vain ohut kerros entisen Myllysaaren ja Aspinniemen päällä. Kaupungille yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannusksia mm. tarvittavien ongelmatäyttömaanvaihtojen vuoksi ei tiedetä. YIT:n alueen pohjoispuolelle on suunniteltu kaivettavaksi kanava, joka erottaa pohjoispuolen omaksi saarekseen.

Syntyvä saari tulisi sopimuksilla ja maanvaihtokirjoilla osin kaupungin omistukseen (kaupunkihan ei nyt omista muuta kuin Kekkosentien pohjan). K
aupungille jäävän alueen rakennusoikeuden myynnillä olisi tarkoitus rahoittaa tunnelin rakentamiskustannuksia. Sopimuksien pohjana olevalla maan hintatasolla kaupunki on arvioinut  myyntitulojen olevan 50 miljoonaa euroa. Kaupungille sovittu saari on kuitenkin jopa 25 metriä paksua täyttömaata, paikoittain paljolti tuhkaa. Sinne on piirretty myös alueen korkein 55 m rakennus . Erittäin ongelmallisen täyttömaasaaren hyvin massiivinen rakentaminen vaatii kuitenkin todella vankan perustuksen. Tarvittavan maanvaihdon, erikoisratkaisujen ja yhdyskuntarakentamisen aiheuttamia lisäkustannuksia - ja sitä kautta tontin todellista arvoa - ei siis tiedetä. Ilman pohjatöitä käy kuten Dubain keinotekoisille meren saarille, jotka uppoavat. Helsingin Arabianrannan täyttömaarakentamisen kokemukset ovat huolestuttavia.

Maanvaihtokirjan ja maankäyttösopimuksen mukaan kaupunki vastaa saamansa alueen pilaantuneen maa-aineksen puhdistamisesta, alueen poikki kulkevan maakaasuputken siirtämisestä ja kanavan kaivamisesta.Ilman kallista maa-aineksen syvätiivistämistä kaupungin saamaa aluetta ei voida rakentaa. Vaihtokirja määrittelee myös sen, että YIT maksaa yhdyskuntarakentamisesta korvauksia vasta kun Rantaväylän tunneli on otettu yleiseen liikennekäyttöön.
YIT
                pysäkointi

Kuvan oikean reunan "saaren talojen" alle tarvittaisiin Näsijärven lisätäyttöä. Veden syvyys sillä kohdalla on noin 20 metriä. Kanava näkyy karttapiirroksessa.
tampella Rakennussuunnitelma. Ranta-Tampellan kanava.


Tässä on tarkka kartta:  http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8333/ehdotus/8333_kaava_yla110809.pdf
Pöytäkirjoja, ym: 
http://ktweb.tampere.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil.htm?+elin=KH&pvm=22.8.2011%2015%3a00%3a00
Ranta-Tampella maanvaihtokirja: Vaihtokirja+18.8.2011.pdf
Ranta-Tampella maankäyttösopimus: Maankayttosopimus+18.8.2011.pdf

Esimerkkinä täyttömaarakentamisesta Meri-Kokkola. Siellä täyttömaata on vain 1-3 m ja rakennukset ovat pieniä.


Meri-Kokkola


RAKENNUSHANKKEET JA RANTAVÄYLÄN TUNNELI

Tampereen kaupunki perustelee:
  "Tunnelin rakentaminen mahdollistaa keskustan laajentumisen Näsijärven rantaan”
 "Tunnelin rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta"
 "Rantaväylä estevaikutus poistuu ja Ranta-Tampellan alue voidaan liittää osaksi nykyistä kaupunkirakennetta"

Suunnittelualue Ranta-Tampella näkyy viivalla rajattuna alla olevassa kuvassa. Musta piste on tunnelin länsipää Santalahdessa. Silmiinpistävää on se, että rautatie kulkee aivan kiinni nykyisessä tiessä. Se on optimitilanne, koska liikenteen aiheuttama melu ja tärinä kohdistuvat samalle alueelle. Jos tie siirtyy tunneliin, rata ei häviä mihinkään. Monissa raporteissa näkyvissä havainnekuvissa rata on ikäänkuin hävinnyt. Mutta aina se katkaisee alueen, ja aiheuttaa merkittävän estevaikutuksen!
Rata Santalahti - Ranta-Tampella Rata Tampellan Armonkallion alueella Särkänniemen (Onkiniemen) parkkipaikat
Rata ja rantatie ovat optimaalisesti kiinni toisissaan koko Santalahden ja Ranta-Tampellan välin. Radan pohjoispuolen rakennusmahdollisuudet ovat olemattomat. Eikä Rantatietä voitaisi kokonaan poistaa vaikka tunneli olisi olemassa. Kun tunneli tukkeutuisi onnettomuustilanteessa (väistämätön ilmiö ajan oloon), olisi liikenteelle jätettävä varatie.Siis tuo samainen Rantatie.
Rata katkaisee aina alueen luoden merkittävän estevaikutuksen. Se tuo myös meteliä ja tärinää. Vaikka rantaväylän estevaikutus hypoteettisesti poistuisi tunnelilla, siinä kiinni olevan radan ei. Kuvassa rata  Ranta-Tampellan alueelta katsottuna konti Armonkalliota.
Särkänniemen parkkipaikka-alue on Ranta-Tampellan jälkeen uusi "Onkienemen rakennusalue", jolla tunnelia perustellaan.

Suunniteltu Naistenlahden liittymä maan alle ja alla nykytilanne. Porin rata, samoin kuin tie ovat hävinneet taustalta. Näyttää kuin kaupunki etelästä laskeutuisi beachillle Näsijärven rantaan! Videoanimaatiossa alimpana oikealla rata on täysin hävinnyt näkyvistä. Suunniteltu Santalahden monitasoliittymä maan alle tunneliin peittää lähes koko Santalahden alueen. Sen rakentaminen jäisi tunnelin myötä unhoon. Toki myös Santalahden ranta on täyttömaata. Kaistoja suunnitelmassa riittää! Rata on piilossa aivan kiinni tiessä piirroksen oikeassa reunassa.
Ranta-Tampella Naistenlahden liittymä
Rantaväylän tunnelin Santalahden
                eritasoliittymäehdotus
Naistenlahti nyt Santalahti nyt
Tunneli
Videoanimaatio tunneliin menosta. Videon alussa rata ja rantatie, lopussa rata ovat täysin hävinneet näkyvistä. Tunnelin 2,3 km matka taittuu 92 sekunnissa joka vastaa 90 km tuntinopeutta.
     Klikkaa kuvaa alla. Saat videon koko ruudun kokoiseksi oikeasta alakulmasta (Full screen). Lopetus ESC-näppäimellä.
"Lennä" Eniron helikopterikartalla Tampereen rautatieasemalta rataa seuraten Ranta-Tampellan kautta Santalahteen, niin näet koko reitin!
     Klikkaa kuvaa alla ja vedä sitten kuvaa hiirellä alaspäin. Ylhäällä on pohjoinen. Radan kääntyessä vasemmalle piipun kohdalla saavut Ranta-Tampellan alueelle. Voit myös zoomata lähelle maata.

Linkki: Eniron kopterikuvat Tampere
VAIHTOEHTOJA: Tunnelikartalle on piirretty vihreällä Rantaväylän silta (kuva alla). Silta alkaa täyttömaa-Aspinniemestä, kulkee Särkänniemen pohjoispuolitse täyttömaa-Santalahteen. Sillan ansiosta ohiajoliikenne on täysin poissa keskusta-alueelta.
Alla piirroksena tuntemattoman vaihtoehtoesitys eritasoliittymistä ja Mustalahden minitunnelista.

Toisessa piirroksessa Juri Hokkasen ruuhkakaista, joka on auki vilkkaimman liikennevirran suuntaan sillä hetkellä. Toki suurimmat ongelmapaikat ovat aina liittymät, eivät pelkästään nopeat kaistat.
Rantavaylan Silta
SuunnitelmaRuuhkakaista
Silta näyttäisi vaikka tältä (kuva oikealla). Se sopisi Näsijärven maisemaan hyvin Särkänniemen korkeiden huvipuistolaitteiden läheisyyteen. Silta on hyvin potentiaalinen vaihtoehto, kun todella ongelmallinen täyttömaarakentaminen unohdetaan. Jos silta alkaisi jo aikaisemmin Naistenlahdesta ja jatkuisi moottoritieliittymään asti (kuva alla), voisi täyttömaita rakentaa kevyemmin Meri-Kokkolan tyyliin. Miljardiprojektilla myös rata kulkisi sillalla, jolloin Tampere yhdistyisi aidosti ja syntyisi paljon aivan uusia mahdollisuuksia!
Silta Raippaluodossa
Rantavaylan pitkä cilta "Näsinsilta III"


Tampereen kaupunki perustelee:"Tunneli parantaa liikenneturvallisuutta”
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5uBdsEQk8/vt12_rantavayla_ys2.pdf  
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194742784626/artikkeli/puheenaihe+tunnelipelko+pois+ja+maan+alle+.html
Videoita siitä mitä maailmalla tunneleissa tapahtuu: TUNNELIONNETTOMUUS ON AINA VAARALLISEMPI KUIN MAANPÄÄLLÄ
Lukuisia ihmishenkiä vaatineita tunnelipaloja on alkanut ilman kolareita, kun ajoneuvo on syttynyt tuleen. Tunneleissa on aina jatkuva ilmavirtaus, joka johtuu ilmanpaineen eroista tunnelin alku ja loppupäässä tai koneellisesta tuuletuksesta (koneellinen hankala toteuttaa, koska vaakatasoinen "piippuilmiö" voi olla niin voimakas, että se voittaa tuulettimien tehon ja saattaa kääntää tuuletuksen suunnan). Tunnelin voimakkaan ilmanvirtauksen vuoksi syttyessään mikä tahansa korkean läpöarvon kuorma aikaansaa tuhoisan palon. Silloin kuumuus nousee erittäin korkeaksi ja keskittyy pienelle alueelle.

Katso video kolareista tunnelissa!

Toinen video kolareista tunneleissa.

Ei kolaria. Jauho/margariinirekka paloi Mont Blanc-tunnelissa,39 kuoli.

Renkaita ja pressuja kuljettanut rekka kolaroi ja paloi Gotthardin tunnelissa.10 kuoli 128 joutui sairaalaan.
Suuronnettomuudet tunneleissa eivät vaadi siis edes vaarallisia aineita lasteissa. Naistenlahden voimalaitos käyttää useita rekkakuormia turvetta tunnissa tuotantoaikanaan. Ne kuljetetaan pääsääntöisesti lännestä. Siis hypoteettisen tunnelin suunnasta. Toinen voimalaitoksista käyttää myös öljyä polttoaineenaan. Kuinkahan nuo kuljetukset hoituisivat jos tunneli olisi olemassa.

Tietoa tunnelionnettomuuksien vaarallisuudesta

http://www.scatnow.com/index_files/TunnelAccidents.htm
http://www.eurotestmobility.com/eurotap.php?itemno=245&lang=EN
http://www.dailymail.co.uk/news/article-80452/80-missing-Swiss-tunnel-crash.html
http://svvgw.vegvesen.no/http:/svvbibsys01.vegvesen.no/epublisher/document.asp?func=show&id=1394&type=0&service=0

Karkunvuoren tunneli oli suljettuna onnettomuuden vuoksi:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194773981939/artikkeli/juuri+nyt+liikenneonnettomuus+tampereella+karkuvuoren+tunnelissa.html

Mitä ajatuksia tunnelista?


Rantaväylän tunneli on näillä parametreilla varsin hurja ajatus. Tunneli ei ole itsetarkoitus. Sellaisia rakennetaan kun ei ole vaihtoehtoa. Nyt tunnelia suunnitellaan kiinni toisissaan kulkevien rautatien ja maantien alle. Tunneliratkaisun arvosteleminen on edelläkäsiteltyjen asioiden puitteissa perusteltua.

Päivittäin kymmenet rekat kuljettavat Naistenlahden voimalaitokseen polttoainetta nykyistä valtatietä pitkin Santalahden suunnasta. Tunneli ei ole niille kovin sovelias, eikä kapea katukaan.

Nykyistä tietä ei voitaisi kokonaan poistaa (nykysuunnitelmassa tie olisi Näsinsillat "hävittämällä" käytännössä poistettu, kun toinen silta purettaisiin ja toinen päättyisi 20 km/h hidaskatuun). Merkittävä tunnelionnettomuus olisi ennemmin tai myöhemmin tilastollisesti väistämätön. Silloin tarvittaisiin nykyistä tietä varareitiksi. Tampereen Pormestariohjelmassa 2013-2016 lukee: “Hämeenkatu muutetaan Tammerkosken ja rautatieaseman välisellä alueella joukko- ja kevyenliikenteen kaduksi vuonna 2014”. Tällä estyisi vielä Hämeensillankin kautta kulkeva itä-länsi suuntaisen liikenne, jolloin Tammerkosken ylitykseen jäljelle jäisi vain Satakunnansilta ja Ratinan silta. On selvää, että varsinkin Satakunnansilta ruuhkatuisi äärimmilleen,
idän ja keskusta-alueen liikennevirran pakkautuessa sille. Vuonna 2012 Tammerkosken siltojen yli kulki noin 100 000 autoa vuorokaudessa (Näsinsilta 38 100, Satakuunnansilta 15 700, Hämeensilta 19 800 ja Ratinansilta 25 500 autoa). Rajasalmen sillan yli kulki 34 800 autoa.

Läntisen kehätien (joka kulkee Rajasalmen sillan yli) valmistumisen myötä rantaväylän liikenne sujuu rantaväylällä hämmästyttävän hyvin. Liikenne on ajoittain hidastunutta klo 7.15-8.30 ja 15.30-18.00, mutta missään vaiheessa liikenne ei Teknisen yliopiston vuoden 2009 raportin mukaan kunnolla ruuhkaudu. Rantaväylän toimivuutta voidaan varmasti edelleenkin optimoida eri ratkaisuilla.

Tampere kulkee myös kohti maanalaista laitostumista. Pormestariohjelmaan on myös kirjattu: “Autopaikattomia taloja suunnitellaan. Keskustassa pysäköintiä ohjataan maan alle ja pysäköintilaitoksiin”. Kaupungin tavoite harmistuttaa keskustan yrittäjiä, kun heidän liikkeissään piipahtavien asiakkaiden pysäköintimahdollisuudet huononevat ja pysäköintimaksut nousevat. Maan alle viedyt laitokset monopolisoivat liikenteen ja pysäköinnin, sekä hidastavat autolla kulkevien asiointia keskustassa. Tampereen kaupungin asukkaista ollaan tunnelisuunnitelmalla tekemässä maanalaisten laitosten maksavia asiakkaita - hinnalla millä hyvänsä.

Suunnitelmassa tunneli sukeltaa erityisesti Naistenlahdessa jyrkästi alaspäin. Tunnelista maanalta noustessa olisi aikamoinen ylämäki (pituuskaltevuus yli 4,5%, siis lähes yhtä jyrkkä kuin tie on nyt Onkiniemen mäessä). Ajoneuvojen energiansäästöä tunnelin avulla ei siis synny. EU:n tunneliväylien jyrkkyydelle asetetut normit saattaisivat tulla vastaan. Onnettomuusriski nousee jos tunnelissa on laskuja ja nousuja.

Alueen kallioperästä
Nykyisen Tammerkosken kohdalta Näsijärven vedet löysivät heikoimman kohdan mennä kannaksesta läpi Pyhäjärveen 5000 vuotta sitten. Alueen kiviaines ei siis ole lujaa. Todennäköisyys törmätä 2,3 km tunnelin matkalla maan alla ruhjeisessa kalliossa merkittävästi vettä läpäiseviin alueisiin on suuri. Vuotavia kallioita tiivistetään
tyypillisesti eri injektointimenetelmillä. Injektoinnissa porausreikiin pumpataan paineella kovettuvaa ainetta jonka toivotaan leviävän vettäläpäiseviin kallionrakohin. Injektoinnin onnistumisen epävarmuus ja epä-ekologisuus pohjavesialueella ovat oma ongelmansa (nestemäisenä pumpattava kovettuva injektointiaine on sementtiä, uretaania, vesilasia tai epoksia.). Vuoto saattaa alkaa pian uudelleen, aikaansaaden suuria toistuvia kunnossapitokustannuksia ja myöhemmin tunneliliikenteen keskeytyksiä.

Tunnelityön ongelma maanpäällä on se, että  paineistuneen maanalaisen veden hävitessä maanpinta laskee. Ruhjeisella kallioalueella Hämeenpuistosta länteen virtaa kalliopohjavesi. Mustanlahden takana olevan Näsinpuiston kahden 40 metrisen tornitalon alla olevan maapohjaveden pinta seuraa viiveellä Näsijärven pinnan vaihtelua. Se merkitsee sitä, että 150 m päästä Näsijärvestä on vuotavan kallion läpi yhteys tuolle alueelle. Tunnelin vuotovesihallinnan ohjeistuksessa kerrotaan, että kallioperän vesimenekki tunnelin syvyydellä on tyypillisesti 0,5 lugeonin luokkaa, mikä vastaa noin 10 litraa min. /100 m. Kallion kairanäytteessä rakennuksen kohdalla kallio on luokiteltu RiIV mikä tarkoittaa että kallio on erittäin ruhjeista. Vuotovesimäärät olivat 16,54 lugeonia mikä ylittää yli 32 kertaa keskimääräisen arvon.

Lugeon on monelle tuntematon yksikkö. Sen loi sveitsiläinen geologi Maurice Lugeon 1933 mittaamaan kallion vedenläpäisyä joka kuvaa sen ruhjeisuutta ja rakoisuutta. Testissä mitataan paineistetun veden hävikkiä kallioon porattuun reikään (litraa minuutissa per metri 10 kg/cm2 paineella). Vesivuodot ovat voimakkaasti riippuvaisia kalliotyypistä. Pahasti vettäläpäisevän kallion vaatima esi- ja jälki-injektointi voi jopa moninkertaistaa kustannukset. Yleiskuvaus injektoinnista: www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2147.pdf

Hämeenpuiston tornitalon yksi kulma on kallionvarainen, toisen laskiessa kalliokuoppaan jossa on vetistä maata ja paineistunutta maapohjavettä. Finnroc Oy:n lausunnosta käy esille, että mikäli pohjavesi pääsee tunnelia rakennettaessa laskemaan, on toisen B-tornin ja autohallin vaurioituminen varsin todennäköistä. Jos 40 metrisen tornitalon kulma vajoaa muutamia senttimetrejä, niin se voi kallistua yläpäässä 80 cm, luoteiskulman jäädessä kallion varaan. Kyseisessä tilanteessa rakennusta ei voida suoristaa, vaan se täytyy purkaa ja rakentaa uudelleen.


Näsinpuiston tutkintapyyntö ja riskianalyysi

http://projects.gtk.fi/export/sites/projects/TAATA/kartoitus/liitteet/Taata_Tampereen_alueen_kalliopera.pdf
http://www.tampere.fi/tiedostot/5tayc9jcd/kyms_luku3.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/p/6CnwQvIZ2/YVA2.pdf

Huomioita
Koska Ranta-Tampella on erittäin ongelmallista täyttömaata, sitä ei pystytä rakentamaan täpötäyteen isoja kerrostaloja muuten kuin huimilla pohjatöillä ja suurella budjetilla. On vaikea perustella tunnelia tuon alueen rakentamisen vuoksi. Jo pienemmät rakennukset (sellaiset kuten edelläkuvatussa Meri-Kokkolassa) ovat Ranta-Tampellan yli kaksikymmentä metriä paksun täyttömaakerroksen päälle haastavia. Kun myös Santalahti on täyttömaata, on edelläkuvattu siltavaihtoehto hyvin potentiaalinen. Se veisi ohikulkuliikenteen kokonaan pois Rantatien keskusta-alueelta. Siltavaihtoehto mahdollistaisi silti täyttömaiden kevyemmän rakentamisen.

Tunnelin vastustajia on verrattu Tampere-talon ja Särkänniemen vastustajiin silloin pari vuosikymmentä sitten. Kyse on eri asiasta. Tampere-talo ja Särkänniemi ovat ainutkertaisia operatiivisen toiminnan keskuksia Tampereella. Tunneli on vain vaihtoehto nykyiselle maantielle, kuljettaessa autolla 2,3 km Santalahdesta Naistenlahteen. Tunneli ei ole kaupungille vetovoimatekijä.

Todellisia tunnelin rakennuskustannuksia kukaan ei pysty arvioimaan. Olkiluoto-3 ydinvoimalaitoksen rakentaminen Eurajoelle aloitettiin vuonnna 2005. Sen
piti valmistua vuonna 2009 ja hinnaksi laskettiin alle 3 miljardia euroa. Nyt utopia on saada se valmiiksi vuoden 2016 aikana ja hinta-arvio lähestyy 10 miljardiaeuroa. Siinä projektissa arviot menivät siis pahasti pieleen.

Kiitos niille kymmenille ihmisille, jotka ovat keränneet asioita sekä kuva- ja tekstilinkkejä kasaan.
Timo-Olavi Jalkanen


Tunnelisuunnitelmassa toinen Näsinsilloista purettaisiin ja toinen päättyisi 20 km/h hidaskatuun. Siltojen läpikulkuliikenne loppuisi silloin täysin. Mustalahdenkadun risteys on ollut linkki itään meneville. Sen tunnelisuunnitelma lopettaisi. Sepänkadun risteys on ollut linkki Pispalan suuntaan Näsinsiltojen kautta idästä tulleille ja itään meneville. Sen tunnelisuunnitelma lopettaisi. Tunneli tai ei, junat kulkevat ja rata katkaisee Tampereen etelä-pohjoissuunnassa (ellei rataakin saataisi siirrettyä vaikkapa Näsijärven sillalle).
Nasinsillat
Mustalahdenkadun risteys
Sepänkadun risteys Junat Särkänniemessä
Näsinsillat pois käytöstä Mustanlahdenkadulle
Nyt vilkas radan alikulku Särkänniemessä
Mustanlahdenkadulle ja Hämeenpuistoon hiipuisi hidaskadun myötä. Myös hälytysajoneuvojen pääreitti Näsinsillan kautta itään häviäisi.

Kulkiessaan autolla kaupunkikeskuksesta itään tai länteen kukaan ei ajaisi tunnelin kautta.
Näsinsillat pois

Mitä kaikkea Ranta-Tampellasta on selvitetty, arvioitu, tutkittu, kartoitettu
Ranta-Tampellan lepakkokartoitus. Rakentamaton (muutaman halli poikkeuksena) ja asumaton aukea ei houkuttele lepakoita. Näsijärven rannassa, kosken yläjuoksulla saattoi lentää yksi Pohjanlepakko.
Kasvillisuus-kartoitus osoitti, että  täytemaan mukana on tullut isomesikkää ja ketotyräruohoakin. Tarkkoja meluselvityksiä maantien ja radan osalta sekä runkomelun osalta (vaikka nykyinen täyttömaa-aines ei ole vertailukelpoinen) sekä tuulitestaus pienoismalleilla.
Ilmastoselvitys osoitti ainakin sen, että rannassa tuulee.
 
Hyvin yksityiskohtaisiakin vihersuunnitelmia.
Pohjanlepakko
Isomesikkä
Melukartoitus
Tuulitestaus pienoismallilla
Ilmasto
Vihersuunnitelma
Eniron helikopterikartan avulla Tampereen rautatieasemalta  Ranta-Tampellaan rataa seuraten näet selityksiä ylläoleviin. Eli miksi lepakot tai kasvit eivät täyttämaalla viihdy.
Klikkaa ja vedä sitten kuvaa hiirellä alaspäin. Ylhäällä on pohjoinen. Radan kääntyessä vasemmalle piipun kohdalla saavut Ranta-Tampellan alueelle.
Voit myös zoomata lähelle maata.
Linkki: Eniron kopterikuvat Tampere

Täältä löytyy lisää selvityksiä
http://www.tampere.fi/teksti/index/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/rantatampella.html

 


Kaikenlaisia tunneliin ja Ranta-Tampellaan liittyviä linkkejä sieltä ja täältä:
  
Kaupunginvaltuuston kokous 14.5.2012, jossa rantatunnelin jatkosta päätettiin.
Keskustelu tunnelista alkaa videossa kohdasta 15.00.

http://www.youtube.com/watch?v=xa90X2-KweA
 

Kaupunginvaltuuston kokous 16.9.2013, jossa  tunnelista lopullisesti päätettiin.
Keskustelu tunnelista alkaa videossa kohdasta n. 6.30.
http://intra.mediaserver.fi/embed/tampere/2013-09-16.mp4
Tampereen kaupunginvaltuusto 16.9.2013


http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/rantatampella.html
http://www.tampere.fi/tiedostot/5vghMjEul/kulttuurimaiseman_kehitys.pdf

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tornien-tampere-syntyy-radan-varteen
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABlogPost%3A866553&commentId=2119722%3AComment%3A870297&xg_source=activity
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html
http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/ajankohtaista/a080521a.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rantav%C3%A4yl%C3%A4n_tunneli
http://yle.fi/uutiset/kaupungin_oma_tampella-ehdotus_loppusuoralle/5906380#
http://www.tampereentunneli.fi/
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/vehdot/vehdot.htm
http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/Kauppaseura_1_12/files/assets/seo/page24.html
http://yle.fi/uutiset/rantatunnelin_kannattavuuslaskelmat_herattavat_yha_kysymyksia/5720085
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100293-selvitys-nain-jakautuu-rantavaylan-tunnelin-ja-ranta-tampellan-miljardihyoty?quicktabs_4=1
http://www.sweco.fi/fi/Finland/Uutisia/2012/Allianssi-rakentaa-sujuvampaa-liikennetta-Tampereen-Rantavaylalle--/
http://www.tampereentunneli.fi/tunnelista-sanottua/
http://www.tampereentunneli.fi/tunnelin-tyoryhma/
http://www.tamperelainenkokoomus.fi/?x269841=277522
https://sites.google.com/site/kaupunkiajatuksia/tampellan-alue-ja-tunneli
http://yle.fi/uutiset/kaupungin_oma_tampella-ehdotus_loppusuoralle/5906380
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2012/2012_34/120430_tampereen_tunneli
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2012/2012_12/20120130_tampereen_tunneli
http://rantavayla.webs.com/vaalikysymys2011.html
http://rantavayla.webs.com/
 http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194696313993/artikkeli/illalla+luvassa+kiihkea+vaanto+valtuusto+kasittelee+rantavaylan+tunnelia.html
http://yle.fi/uutiset/tunnelin_kaivuutyot_vauhtiin_jo_tana_vuonna/5403998#
http://rantavayla.webs.com/linkit.html
http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=22&t=24&sid=b0203a8ed1de8078e4b69335aeba007e
http://www.tampere.fi/tiedostot/5CCi6MkQ1/sopimus.pdf
http://yle.fi/uutiset/karkunvuoren_tunneli_joutuu_isoon_remonttiin_tampereella/6270971
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194768405014/artikkeli/karkuvuoren+tunnelitoista+syksyn+riesa.html
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/101275-tunnelin-ja-ranta-tampellan-miljoonien-heittely-puhuttaa
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100293-selvitys-nain-jakautuu-rantavaylan-tunnelin-ja-ranta-tampellan-miljardihyoty?quicktabs_4=1
http://www.ely-keskus.fi/fi/uutiset/uutiset_alueilta/Sivut/MiltatuntuuajaaRantavayl%C3%A4ntunnelissataitasokastakolmostietaTampereeltaVaasaan.aspx
http://www.tampereenhistoria.fi/Kekko.html
http://www.rakennuslehti.fi/forum/viewtopic/?did=1441
http://tampere.vas.fi/tag/rantavaylan-tunneli/
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/tampere+vie+rantavaylan+pitkaan+tunneliin/a41012
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/tunneli.htm
http://aamulehdenblogit.ning.com/group/tunnelinvastustajat
http://takku.net/article.php/20111007182749967
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194696081528/artikkeli/puheenaihe+taman+takia+rantavaylan+pitka+tunneli+kannattaa+rakentaa.html
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tunnelia-pukkaa
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/18291-vastustajien-varjolaskelma-nain-paljon-rantavaylan-pitka-tunneli-on-lyhytta-kalliimp
http://punakyna.net/document/242/asemakaava-nro-8156-vt-12-rantavaylan-tunneli-maanalainen-osuus-kaupunginosat-i-iv-viii-ja-ix-maanalainen-asemakaava
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194742960602/artikkeli/tunnelisopimus+voitti+nain+valtuutetut+aanestivat.html
http://yle.fi/uutiset/valtuusto_hyvaksyi_rantavaylan_tunnelisopimuksen/6095870
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194750315366/artikkeli/rantavaylan+tunnelin+allianssisopimus+allekirjoitettiin.html
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194700494183/artikkeli/maratonilta+paattyi+aanestykseen+rantavaylan+tunnelikaava+hyvaksyttiin.html
http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194757561001/artikkeli/analyysi+laskusuhdanne+hyva+aika+investoida.html
http://www.tiedonantaja.fi/vanha-arkisto/2009-16-1/uutinen-09
http://kuntatekniikka.kuntalehti.fi/ajankohtaista/uutiset/2012/Sivut/Tampereen-valtuusto-hyvaksyi-Rantavaylan-tunnelisopimuksen.aspx
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/74670-%E2%80%9Dtata-hanketta-kampitetaan-niin-kauan-kuin-mahdollista%E2%80%9D
http://moro.aamulehti.fi/2012/01/12/nyt-voit-itse-porhaltaa-kohuttuun-rantatunneliin-%E2%80%93-katso-video/
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABlogPost%3A684007&commentId=2119722%3AComment%3A686163&xg_source=activity
http://yle.fi/uutiset/pirkanmaalla_iloitaan_rantavaylan_tunnelin_valtionrahoista/5410858
http://www.ossiaho.fi/tunneli.htm
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194700518079/artikkeli/nain+meni+tunneliaanestys+-+katso+kuka+oli+puolesta+ja+kuka+vastaan.html
http://moro.aamulehti.fi/2012/01/25/rantatunnelista-tehtiin-uusi-video-%E2%80%93-katso/
http://www.eniro.fi/kartta/Tampere?mapType=URBEX
http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/rantatampella.html
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5kesXE8im/RanTam_090930_maaperan_ja_pohjasedimenttien_haittaaineselvitys.pdf.1
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5uqVyCNS8/Ranta-Tampellan_Soukkapuisto_maaperan_haitta-aineet_101202.pdf
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/tampereen_rantavayla
http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194771807153/artikkeli/tunnelia+ei+kannata+peruuttaa.html
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/osallar.htm
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pirkanmaanely/Ymparistonsuojelu/YVA/paattyneet/liikenne/Documents/Tampereen%20Rantav%C3%A4yl%C3%A4%20Santalahti-Naistenlahti/Vt12_YVAselostus_raporttiteksti_1_LRes.pdf
Aspinniemi
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/vehdot/yhteen.htm
Koko Aspinniemi on syntynyt Näsijärven pohjaa täyttämällä. Aspinniemeä on täytetty kaatamalla täyttömaata tai louhetta pehmeä ja vetinen siltin päälle, jonka paksuun on 5-15 m. Syvimmillään suunnitellulla alueella vettä on 15 m.

Runkomelu junasta
http://www.tampere.fi/material/attachments/617t3Nw9u/RanTam_runkomelu_lausunto_110503.pdf
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5wOJPv6GK/RanTam_Meluselvitys_110504.pdf

Ranta-Tampella
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/index.htm
http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/vehdot/vaikutus/yvatiiv2.pdf

http://www.tampere.fi/tiedotus_v/rtampella/vehdot/vehdot.htm Vanhat suunnitelmat
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5uBdsEQk8/vt12_rantavayla_ys2.pdf   Rantaväylän kehittäminen

http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/voimassaolevatyleiskaavat/santalahti.html

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114194&ttyyppi=pdf&kunta_id=837     Täyttöalueen arkeologiaa
http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8167/8167liite2.pdf myllysaari
http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5slBszD1g/Ranta_Tampella_viheralueiden_yleissuunnitelma_100802.pdf
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kuka-kuntaa-kupppaa-ja-kuka-antaa-siihen-oikeuden   

http://www.tampere.fi/material/attachments/r/5wXS9x5jg/asemakaavaselostus8333.pdf 
http://juhamakiketela.info/mielipidetta/hukkaputki.html?sivu=hukkaputki

http://www.jukkajoutsi.com/massunmaki.htm